Monella odottajalla matalat raskausajan rautavarastot - Obsidan
Raskausajan rautavarastot

Monella odottajalla matalat raskausajan rautavarastot

–Kolmanneksella suomalaisista odottajista on raskauden alkaessa matalat rautavarastot, kertoo Turun perhe- ja sosiaalipalveluiden ravitsemusterapeutti Saara Karjalainen.

Raskausaikana odottavan äidin raudantarve moninkertaistuu. Rautaa hupenee raskauden aikana moneen: äidin punasolutuotantoon, sikiön kehitykseen, synnytykseen ja usein vielä jälkivuotoihinkin.

Naisilla esimerkiksi kuukautiset voivat aiheuttaa raudanpuutetta. Valmiiksi matalat rautavarastot voivat raskausaikana alkaa näkyä odottajan elämässä.

–Äidin keho laittaa sikiön tarpeet etusijalle, jolloin odottajan omaan käyttöön ei riitäkään enää tarvittavia määriä rautaa. Äidin rautavarastot voivat raskauden aikana kulua tyhjiin, mikä voi oireilla esimerkiksi väsymyksenä, masentuneisuutena ja hiustenlähtönä, Karjalainen sanoo.

Rautainen ravitsemus tukee raskausajan hyvinvointia

Raskausajan ravinnontarvetta tukee monipuolinen ja säännöllinen ruokailu. Suomessa ravinnon sisältämät pääasialliset raudanlähteet ovat täysjyväviljatuotteet ja erilaiset lihavalmisteet. Ravitsemusterapeutti kohtaa kuitenkin työssään monia odottajia, jotka ovat valinneet vegaani- tai kasvisruokavalion:

–Tällöin käymme odottajan kanssa yhdessä ruokavalion läpi, ja puhumme mahdollisesta rautalisästä. Rautapitoinen vegaani- tai kasvisruokavalio on odottajallekin täysin mahdollinen, kunhan syömisen peruspilarit ovat hallussa.

Lue lisää: Parhaat raudan lähteet

Vaikka raskaus on luonnollinen tila, se on kuitenkin naisen elimistölle rasitus, josta voi aiheutua monenlaisia muutoksia elämään.

–Joskus erityisesti alkuraskauden aikana voi käydä niin, että tietyt ruoka-aineet yksinkertaisesti ällöttävät. Jotkut kertovat, että ovat syöneet ennen raskautta terveellisesti, mutta raskauden aikana saavatkin menemään alas ainoastaan esimerkiksi perunalastuja, Karjalainen mainitsee.

Tarvitseeko raskausaikana lisärautaa?

Raskausaikana tavallisesti noin puolet raudantarpeesta tyydyttyy ruokavaliolla. Toinen puoli tarvittavasta raudasta pitää siis saada joko odottajan omasta rautavarastosta tai rautalisästä.

Raudan saantisuositus hedelmällisessä iässä olevilla naisilla on 15 mg päivässä. Raskaana oleville ei kuitenkaan ole erillistä suositusta. Odottavan äidin hemoglobiinia seurataan neuvolassa, jossa opastetaan tarvittaessa rautalisän käyttöön. Raudantarve suurenee nimenomaan toisen ja kolmannen raskauskolmanneksen aikana, jolloin rautalisä usein otetaan käyttöön.


Lähteet:

Ravitsemusterapeutti Saara Karjalaisen (Turun perhe- ja sosiaalipalvelut) haastattelu.

Duodecim. Raudanpuuteanemia.

THL. Meille tulee vauva – Opas vauvan odotukseen ja hoitoon. 2020.

Duodecim. Raudanpuute ja ravitsemus.

Duodecim. Raskaus ja anemia.

 

FI-P-OT–2100041